Moips!Kuten otsikostakin huomaa,on marraskuun 3. bloggari paljastettu!
Tämän tittelin sai...BALETTIPANDAA!!Onnea!Onnittelin häntä jo hänen bloginsa kommenteissa,mutta nyt vielä täälläkin!
Hip-hip-hurraa!Hip-hip-hurraa!HIP-HIP-HURRAA!!!
Moi minunkin puolestani!Nyt kun minä olen kirjoitusvuorossa,ajattelin laittaa tämän postauksen tietoiskun:
Up-kohti korkeuksia
Nyt 78-vuotias ilmapallokauppias Carl Fredrickson tapasi lapsena pikkukaupungissa asuneen Ellien, ja pari päätyi myöhemmin naimisiin. Ellie haaveili koko elämänsä seikkailusta vuorilla, mutta kuoli ennen kuin ehti toteuttaa haaveensa. Kun Carlia ollaan siirtämässä vanhustentaloon, hän päättääkin täyttää lupauksensa Ellielle, ja saa huomaamattaan apurikseen kahdeksanvuotiaan partiopoika Russellin. Yhdessä he, kuin toistensa vastakohdat, matkaavat seikkailuun ja törmäävät muun muassa tutkimattomiin kyliin ja viidakoihin.
Siinä.Kuten viime postauksessa kerroin,tietoiskut ovat lyhyitä ja kertovat osan juonesta.Niin ja ajattelin jatkaa sitä tarinaakin:
Osa 5(Jatkuu)
Ellan maja oli aivan sekaisin.Ella itse oli aivan järkyttynyt.Hän tuijotti kotiaan silmät ymmyrkäisinä ja suu auki.Hän seisoi ovella mykistyneenä,kunnes yöpukuun sonnustautunut Max saapui paikalle läähättäen.-E-ella?(Lääh)Mitä nyt? hän ihmetteli.Ei vastausta.Hän kapusi portaat Ellan vierelle ja läpsäisi häntä kevyesti olkapäälle.Silloin Ella tuli jälleen tajuihinsa.
M-max...Pokoni...hän sopersi.Max lohdutti ystäväänsä ja alkoi huolestua aikaisempaa enemmän.Yhtäkkiä hänen suupielensä kohosivat hymyyn.-Ella!Heheh!Katsohan katolle!hän nauroi.Ella nosti päätään vaivalloisesti.-Pokoni!Minun ihanat pokoni! hän huusi iloisena.-Mutta majani...Miksi se on noin sekaisin? hän kysyi Maxilta.Max kohautti olkapäitään.-Ehkä pokot olivat vain hippaa,hän arveli.Ella vastasi hänelle:-Ehkäpä,ehkäpä.Pääasia että ne ovat turvassa.
Max ja Ella menivät sisään järjestelemään.Kun Max huomasi taulun jossa oli hänen kuvansa punaisissa kehyksissä,hän kysyi Ellalta:-Ella,mikä tuo tuossa stellasi ruokakulhon vieressä on?Kun Ella huomasi mitä Max tarkoitti,hän punastui ja astui taulun eteen.-E-eei mitään...hän yritti selittää,mutta Max puhui päälle:-Ei se haittaa,ymmärrän kyllä! ja rupesi nauramaan.Pian he kiipesivät katolle ja pelastivat Ellan pokopetsit.Molemmat olivat hieman hämmentyneitä,mutta tohkeissaan seyraavasta päivästä;silloin alkaa kesäloma ja he menisivät purjehtimaan!
Jatkuu...
Hups...Siitä tulikin aika pitkä!Ei se mitään,ihan hyvä siitä tuli,oli minkä pituinen tahansa.Mutta nyt on minun nukkumaanmenoaikani,hyvää yötä!Öitä!Minunkin on aika lopettaa tämä postaus,moido!
Tassuittain PandaPomo11&Brownie
Näkyillään Panfussa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti